Minulle tarjoutui 30.5.2018 mahdollisuus esitellä PPP-mallia osana IPFA:n (International Project Finance Association) yhdessä YIT:n ja Meridiamin kanssa järjestämää seminaaria. Tilaisuuden koko nimi oli ”IPFA Nordic Region: Wider Use of PPPs when Developing Municipalities”. IPFA on vuosien varrella hyvin tutuksi tullut projektirahoitukseen liittyvien asioiden intressijärjestö ja he järjestävät eri maissa hyödyllisiä seminaareja projektirahoituksen käyttökohteisiin ja käyttötapoihin liittyen.
Tilaisuus alkoi lyhyellä IPFA:n esittelyllä. IPFA on julkisen sektorin organisaatioille ilmainen, joten kannattaa liittyä. Kannustan myös yksityisten toimijoiden investointihankkeiden rahoituksesta vastaavia tutkimaan jos organisaatiolla olisi teille annettavaa. IPFA:lla on verkkosivuillaan mm. aineistoja erinäisistä alaa koskevista seminaareista ja ammattitaitoisten vetäjien Webinaarien nauhoituksia (koskien mm. projektirahoituksen välineiden käyttötapojen kehittymistä sekä hankkeiden taloudellista mallinnusta), joita jäsenet voivat ilmaiseksi kuunnella jälkikäteen.
Lisäkseni ajankohtaisesta aiheesta erinomaiset puheenvuorot esittivät Liikenneviraston Seppo Toivonen ja Espoon kaupungin Maarit Vierunen ja tilaisuudessa oli myös hyvin mielenkiintoinen ja innostava paneelikeskustelu. Puheenvuorojen ja keskustelun perusteella tilaajaosaaminen ja ymmärrys aiheesta on erinomaisella tasolla, ja haasteena lienee lähinnä tämän tiedon levittäminen siten, että tulevat hanke-esimerkit onnistuvat hyvin ja perustuvat hanketoteutuksiin jotka sopivat tälle hankemallille.
Oma puheenvuoroni, joka oli päivän ensimmäinen koski rahoituksen sisältävää elinkaarimallia. Tämä on siis sama PPP-malli jota on sovellettu tiehankkeissa (E18 Muurla-Lohja, E18 Koskenkylä – Kotka, E18 Hamina-Vaalimaa), mutta päivän huomio oli erityisesti toimitilahankkeissa koska verolainsäädäntöä on tämän vuoden alusta selkeytetty näiden osalta ja myös tilaajaosapuolet ovat osoittaneet kiinnostusta mallia kohtaan. Yritin sisällyttää esitykseen myös muutamia uusia, ehkä vähän erilaisia tulokulmia tai ainakin esitystapoja ja kuvaan alla puheenvuoron pääkohtia ja viestejä.
Aluksi kävimme hieman läpi rahoituksen sisältävän elinkaarimallin ominaisuuksia. Mielestäni asian pystyy hyvin kuvaamaan kertomalla mitä PPP-mallissa käytännössä eri vaiheissa tehdään:
Loppuosa on teknistä toimeenpanoa sekä julkiselle toimijalle hankintaprosessissa ja palveluntuottajalle teknisesti. Hankemalleista ja viime vuosina elinkaari- ja allianssimalleista puhutaan paljon ja usein vähän ristiin, joten ajatuksellisesti erilaisia toteutusmalleja voidaan kuvata esim. seuraavasti:
PPP-mallissa nähdään, että palveluntuottaja tosiaan tarjoaa kokonaisuutta, joka johtaa taulukon oikeassa laidassa erityisesti rahoitukseen ja riskienhallintaan liittyvien ominaisuuksien poikkeamiseen muista toteutus- ja urakkamuodoista.
Lopuksi esittelin lyhyesti kolme rahoituksen sisältävän elinkaarimallin (PPP-malli) keskeistä ominaisuutta:
1. PPP malli mahdollistaa kustannuksen ja hyödyn jaksottamisen hankkeen elinkaarelle
Yllä olevasta kuvasta nähdään, miten kustannus jaksottuu vastaavalla tavalla kuin tilaajan saama hyöty. Urakkamuotoisissa investointien toteutuksissa kustannus ja vastuu on hyvin etupainoinen.
2. PPP malli mahdollistaa riskinsiirron palveluntuottajalle
Riskitapahtuman realisoituminen pysäyttää hyötyjen kertymisen tilaajalle, mutta samalla pysähtyy maksuvelvollisuus kohteesta. Takapainoisempi kustannusten kumuloituminen on riskinäkökulmasta julkiselle maksajalle tasapainoisempi ratkaisu kuin perinteiset urakkamallit.
3. PPP-malli voi mahdollistaa ulkopuoliset tulonlähteet
Kuva oli itse esityksessä hieman monivaiheisempi, mutta tarkoituksena on kuvata sitä miten hankkeen ulkoa saatavia tuloja (muita kuin julkisia, esimerkiksi verorahoitteisia maksuja) voidaan kohdistaa hankkeelle siten, että kustannus julkiselle tasolle alittaa siitä saatavat hyödyt, mikä voi perustella hankkeen toteutusta kokonaisuutena.
Näiden perusteluiden jälkeen on kuitenkin tärkeä ja hyvä tiedostaa, että rahoituksen kustannus on korkeampi rahoituksen sisältävässä elinkaarimallissa (PPP) kuin perinteisissä julkisen sektorin taserahoittamissa toteutusmalleissa. Näin ollen korkeampi rahoituksen kustannus tulee perustella esimerkiksi yllä kuvatuilla hyödyillä. Näitä tulisi laskennallisesti arvioida hankevalmistelussa ja hyödyntää hankkeita koskevassa päätöksenteossa. Teknisesti näiden asioiden toteutus ei ole vaikeaa;)
Esityksen päätteeksi käsittelin muutamia kohtia siitä, miten markkinaa voisi Suomessa kehittää. Lista ei ole tyhjentävä, mutta siinä on joitakin poimintoja aiheista, jotka itseä ovat asiassa mietityttäneet.
