Tulevaisuuden rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet kuntien silmin

Rakentaminen ja kiinteistöjen hallinta ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tarkastellaan Suomen kuntien ja koulutusrakenteiden tulevaisuutta. Yhä niukkenevat resurssit, muuttuvat normit ja demografiset haasteet asettavat kunnille ja julkiselle sektorille suuria paineita tehdä kustannustehokkaita ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen kertoo, mihin suuntaan koulujen ja päiväkotien rakentaminen on menossa ja mitä haasteita kuntien on kohdattava tulevaisuudessa.

Seinät vaativat nykyisin enemmän rahaa

Kuntien rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu kasvatukseen ja sivistykseen. “Kaksi kolmannesta kuntien budjeteista menee esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen”, tarkentaa Simpanen. Kuntien ulkoisiin käyttökustannuksiin kuluu vuosittain noin 22 miljardia euroa. “Näihin kustannuksiin on kuitenkin tullut huomattavaa nousua viime vuosina ja kiinteistöjen osuus on kasvanut. Vuonna 2022 perusopetuksen kiinteistökulut nousivat jo 1,3 miljardiin euroon”, hän lisää. ”Seinät vaativat nykyisin enemmän rahaa. Tämä johtuu osin inflaatiosta ja kiinteistöjen yleisestä hintojen noususta.”

Innovatiiviset rakentamisratkaisut tarpeen

Yhtenä merkittävimpänä haasteena kuntien koulurakentamisessa Simpanen pitää lasten määrän vähentymistä. “Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan peruskouluikäisten lasten määrä vähenee noin 80 000 vuoteen 2030 mennessä – ja tässä on jo huomioinut maahanmuuton vaikutukset”, hän toteaa ja painottaa vähenemisen tulevan entisestään kiihdyttämään koulujen ja päiväkotien sulkemista, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. “Polarisaatio suurten ja pienten kuntien välillä syvenee: kun pääkaupunkiseudulla kouluja rakennetaan lisää, monet pienemmät kunnat joutuvat harkitsemaan vakavasti koulujensa tulevaisuutta.”

“Koulujen ja päiväkotien rakentaminen ei ole vain taloudellisten resurssien jakamista, vaan vaatii myös innovatiivisia ratkaisuja”, Simpanen painottaa. “Kun oppilasmäärät laskevat ja taloudelliset paineet kasvavat, kuntien on löydettävä uusia tapoja hyödyntää olemassa olevia tiloja tehokkaammin ja rakentaa tulevaisuuden oppimisympäristöjä, jotka mukautuvat muuttuvaan maailmaan”, hän lisää. “Perinteiset ratkaisut eivät enää riitä, vaan tarvitaan modulaarista rakentamista ja monitoimirakennuksia, jotka voivat palvella erilaisia tarpeita koulutuksesta muuhun kuntapalvelutoimintaan.”

Kuntien kiinteistöjen ja julkisten rakennushankkeiden tulevaisuutta muokkaavat myös merkittävät lainsäädännölliset muutokset, joita odotetaan tulevina vuosina. “Rakentamisen lainsäädäntö on uudistumassa ja EU:n energiatehokkuusdirektiivit tuovat mukanaan lisävaatimuksia. Yksi merkittävä muutos on julkisen sektorin energiansäästövelvoite: tämän hetkisen tiedon mukaan kuntien on vähennettävä energiankulutusta 1,9 prosenttia vuodessa, vuoteen 2040 asti. Tämä, jos mikä, vaikuttaa merkittävästi rakennushankkeisiin”, Simpanen painottaa.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden rakentaminen kuntakentässä vaatii siis sekä taloudellista viisautta että innovatiivisia ratkaisuja. Oppilasmäärien väheneminen, kiinteistöjen ylläpitokustannusten kasvu ja lainsäädännön vaatimukset muodostavat yhtälön, joka on vaikea ratkaista. “Tarve kehittää uusia tapoja rakentaa ja ylläpitää kuntien infrastruktuuria on selvä”, Simpanen huomauttaa. Tulevaisuuden koulu- ja päiväkotirakentamisessa tullaan panostamaan yhä enemmän kestävään ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Samalla on huomioitava, miten julkiset varat voidaan kohdentaa tehokkaasti. ”Meidän pelikenttämme pienenee ja säännöt muuttuvat”, hän sanoo. “Tässä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä on ratkaisevan tärkeää, että kuntien päätöksenteko on tulevaisuuteen katsovaa ja pohjautuu huolellisiin laskelmiin ja tutkimustietoon.”